Eurooppalaisen kupariteollisuuden julkilausuma

Kilpailukykyisen eurooppalaisen kupariteollisuuden edut

Kupari ja sen monet seokset ovat 100 % kierrätettäviä, teknisiltä ominaisuuksiltaan ylivertaisia, esimerkiksi sähkön- ja lämmönjohtokyvyssä, helposti työstettäviä ja kestäviä. Näistä syistä kupari on keskeinen materiaali monissa teknologioissa, jotka vauhdittavat Euroopan kilpailukykyä tulevaisuudessa.

Kuparilla on huomattavan positiivinen vaikutus ilmastonmuutoksen hidastumiseen, siksi että se parantaa energiatehokkuutta, vähentää energian tarvetta ja tekee mahdolliseksi uudet teknologiat. EU:n 20/20/20 energiatavoitteita ei voida saavuttaa ilman, että käytetään yhä enemmän kuparituotteita. Otetaan esimerkiksi sähkömoottorit, jotka kuluttavat noin 60 % teollisuuden energiantarpeesta. Sähkömoottoreiden minimienergiatehokkuusstandardien täytäntöönpano koko laajuudessa (Minimum Energy Performance Standard; julkaistu OJ L 191/26) aiheuttaa moottorien käämeissä keskimäärin 50 % kuparin käytön lisääntymisen. Näin saavutetaan vuositasolla 135 TWh energiansäästö (mikä on enemmän kuin Kreikan ja Suomen yhteenlaskettu sähkön vuosittainen kulutus) ja vältytään 63 miljoonan hiilidioksiditonnin päästöiltä vuodessa. Otetaan toinen esimerkki: jos jokaisella EU-kansalaisella olisi käytössään 1 m2 kokoinen aurinkokeräin kuuman veden tuottamiseen, säästettäisiin hiilidioksidipäästöissä 80 miljoonaa tonnia vuodessa.

Visio vähähiilisestä liikennejärjestelmästä, jossa älykkääseen sähköverkostoon liitetään edulliset hybridi- ja sähköajoneuvot sekä suurten nopeuksien rautatieverkostot, edellyttää kuparin käyttöä. Hybridihenkilöautossa tarvitaan 50 kg kuparia sähkömoottoriin, energian varastointiin ja siirtoon (sähkömoottorissa, akussa ja kaapeloinneissa). Jokaisessa suurten nopeuksien junassa on 10 tonnia erilaisia kuparikomponentteja, ja yhtä raidekilometriä varten tarvitaan 10 tonnia voimajohtoja ja tiedonsiirtokaapeleita. Vähähiiliset sähkön lähteet, kuten uusiutuvat energiamuodot, jotka vaativat hajautettujen sähköjärjestelmien rakentamisen ja niiden hallinnoinnin, vaativat 4-10 kertaa suuremman kuparimäärän kuin keskitetysti fossiilisella polttoaineella tuotettu energia.

Kupariteollisuus jatkaa investointejaan innovatiivisiin teknologioihin parantaakseen sekä ympäristöön liittyvää että taloudellista toimintakykyään ja tuotteidensa raaka-ainetehokkuutta. Kuparin rooli tietokonesiruissa ja informaatioteknologian laitteissa on edesauttanut digitaalisen ajan toteutumisessa. Hyvä esimerkki materiaalitehokkuudesta on se, miten erittäin ohuet tehokkaat kupariseokset ovat vaikuttaneet jokapäiväisten tavaroiden, kuten kännyköiden, tietokoneiden, kameroiden ja kannettavien musiikkilaitteiden kokojen pienentymiseen.

Viimeisimpiä innovaatioita on hyödyntää kuparin luonnollista mikrobeja ehkäisevää ominaisuutta kosketuspinnoilla. Englannissa, Yhdysvalloissa ja Chilessä puolueettomasti tehdyt sairaalatestit ovat osoittaneet, että  yli 90 % mikro-organismien kokonaismääristä väheni kuparipinnoilta verrattuna verrokkipintoihin. Yhdysvalloissa tehdyissä testeissä kuparipinnoilta ei löytynyt MRSA tai VRE mikrobeja. Johtavat lääketieteen asiantuntijat uskovat nyt, että antimikrobinen kupari saattaa hyvinkin tarjota tärkeän lisäulottuvuuden, jolla torjutaan terveydenhoitoon liittyvien infektioiden leviämistä. EU:ssa sattuu vuosittain 4 miljoonaa terveydenhoitoon liittyvää infektiotapausta, joista  37 000 johtaa kuolemaan.

Yksi hyöty ylitse muiden on mahdollisuus kierrättää kuparituotteita yhä uudelleen ja uudelleen, ja silti säilyttää kuparin erinomaiset ominaisuudet. Vuonna 2008 kuparin kysyntä EU:ssa oli 4.6 miljoonaa tonnia, josta 40 % saatiin kierrättämällä käytöstä poistuneita tuotteita ja tuotantoprosesseista palautuneita ylijäämateriaaleja. Kierrätysominaisuudesta johtuen kupari on yksi pitkäikäisimmistä luonnon materiaaleista. Kun kierrätysprosesseissa käytettiin vain 20 % siitä energiasta, jota tarvitaan primaarituotannossa, vähensi tämä EU:n vuoden 2008 hiilidioksidipäästöjä 650 000 tonnia.

Yhteiskunnallinen vastuu, markkinavoimat ja EU:n säädökset ovat johtaneet siihen, että kupariteollisuus on myös investoinut voimakkaasti oman energiakulutuksensa parantamiseen, ympäristöpäästöjensä vähentämiseen sekä prosessiteknologioihin voidakseen kierrättää yhä vaativampia käytöstä poistuneita tuotteita, kuten esimerkiksi sähkö- ja elektroniikkaromua. Kaikki nämä edistysaskeleet on dokumentoitu IPPC direktiivin alaisessa BREF asiakirjassa. EU:ssa on nyt maailman puhtaimmat ja energiatehokkaimmat kuparisulatot. Huolimatta siitä, että  ympäristösuojeluun (esim. ilmansuodattimet ja jätevesien puhdistus) käytetään 30 % nykyisestä energiankulutuksesta, vuodesta 1995 lähtien energiankulutus tuotantotonnia kohti on vähentynyt 54 %. Lisäksi rikkidioksidipäästöt ovat vain 8 % muun maailman keskiarvosta.

Jotta Euroopan kupariteollisuus pystyy jatkossakin toimittamaan kuparituotteita ja rahoittamaan EU:ssa vaadittavia jatkuvia innovaatioita, sillä täytyy olla sellainen säädösympäristö, jonka avulla se pysyy kilpailukykyisenä. Avainhaaste on se, että metallien hinnat noteerataan maailmanlaajuisesti raaka-ainepörsseissä, kun taas tuotantokustannukset ovat paikallisia. Se ettei korkeampia työvoimakustannuksia, ympäristönsuojelukustannuksia ja päästökauppajärjestelmän kolmannen vaiheen seurauksia (ETS) voida siirtää tuotteiden hintoihin, asettaa EU:n yritykset selkeästi epäedulliseen asemaan.

Euroopassa tarvitaan sellainen säädösympäristö, joka tarjoaa tasapuolisen toimintaympäristön maailman muiden alueiden kanssa, erityisesti niiden, joiden talouskasvussa kuparin hyödyt näyttelevät nyt tärkeää roolia. Noin 50 % Euroopan kuparin kysynnästä vuonna 2008 oli tuontia. Ilman vahvaa eurooppalaista teollisuuspolitiikkaa tuonnin prosentuaalinen nousu lisää hiilivuotoja ja kierrätys tapahtuu maissa, joissa kierrätysmetallien talteensaanti on alhaisempi ja työsuojelu- sekä ympäristönsuojelutasot huonompia.

Euroopan kupariteollisuus on Eurooppa-neuvoston toukokuun 2009 päätelmien kanssa samaa mieltä, että EU:n pitäisi pyrkiä saamaan aikaan sääntelyjärjestelmä, joilla saadaan tasapainoon kestävän kehityksen korkea taso ja kilpailuympäristö, jossa teollisuus voi innovoida, kasvaa ja pitää yllä työllisyyttä. Tätä mieltä ovat myös Euroopan kupariteollisuuden 50 000 osaavaa työntekijää.  Miljoonat ihmiset, jotka työskentelevät auto- ja laiteteollisuudessa, kuljetus-, rakennus- ja informaatioteknologia-aloilla ovat riippuvaisia kilpailukykyisessä Euroopassa valmistetuista kuparikomponenteista ja -tuotteista. Samoin ne 500 miljoonaa EU:ssa asuvaa ihmistä, jotka hyötyvät taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti monista kuparituotteisiin ja –sovelluksiin liittyvistä eduista.
Periaatteet EU:n säännösten asettamien tavoitteiden ja kilpailukyvyn tasapainottamiseksi

Pidetään Eurooppa kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla energia- ja ilmastonmuutospolitiikalla

Ennen kuin maailmanlaajuinen ilmastosopimus, johon kaikki avainvaltiot sitoutuvat samanlaisin tavoittein samalla aikataululla, voidaan saattaa päätökseen, kupariteollisuudella ei ole varaa vain sitä sitoviin, korkeampia kustannuksia aiheuttaviin toimenpiteisiin, ilman asianmukaisia kompensaatioita. Ilman Kasvihuonekaasujen päästökauppa–asetuksen (ETS) ilmaisia päästöoikeuksia  ja asianmukaista korvausta epäsuorille CO2-päästökustannuksille teollisuus ei pysty kilpailemaan EU:n ulkopuolella olevien alueiden kanssa. Tällöin Euroopassa tarvittava kupari tuotetaan muualla. Tällainen tuotannon siirtyminen muihin maihin lisää melkoisella varmuudella energian käyttöä, vaikuttaa negatiivisesti ympäristöön maailmanlaajuisesti ja vähentää työllisyyttä EU:ssa. Lisäksi energian hinnat ovat Euroopassa maailman kalleimmat.

Varmistetaan, että kuparituotanto saa oikeudenmukaisesti tarvitsemansa raaka-aineet

Koska EU:n kuparin kysynnästä 50 % on tuonnin varassa, Euroopan Komission on tuettava primääri- ja sekundääriraaka-aineiden oikeudenmukaista saatavuutta. Primäärimateriaalien (malmit ja rikasteet) tasapuolisemmilla ympäristö- ja energiakustannuksilla eurooppalaisilla tuottajilla olisi paremmat mahdollisuudet kilpailla maailmanmarkkinoilla, joiden International Copper Study Group arvioi kasvavan 4 % vuosittain. Romumateriaaleille tämä tarkoittaa keräysjärjestelmien laajentamista koko Eurooppaan, yksiselitteisiä jätemateriaalien (end-of-waste) määritelmiä ja EU:n jätemateriaalien kuljetussäännösten tiukasti valvottua täytäntöönpanoa. Molemmissa tapauksissa on etsittävä yhdenmukaiset kauppaehdot kupariraaka-aineiden ostoille.  Nämä ehdot vääristyvät yhä enemmän sekavien vientirajoitusten ja tuontitukiaisten vuoksi, mikä antaa tietyille tuottajille ostoedun kansainvälisillä markkinoilla.

Laajennetaan elinkaarimenetelmien käyttöä vaikutusarviointeihin

Kuparituotanto vaatii energiaa. Yhden primäärikuparitonnin tuottamisesta aiheutuu keskimäärin kolmen tonnin kertaluonteinen hiilidioksidipäästö. Kupari on kuitenkin loputtomasti kierrätyskelpoinen metalli, jonka kierrättämisessä kuluu vain 20 %  primäärituotannon energiasta. Tutkimuksissa, joita on tehty EU:n Energiaa käyttävien tuotteiden ekologinen suunnittelu -direktiivin (EuP) puitteissa korostetaankin, että 95 % ympäristön kuormituksesta ja taloudellisista vaikutuksista tapahtuu käytön aikana. Kun sama yksi tonni kuparia käytetään tarkoituksenmukaisesti sähköä kuluttaviin komponentteihin, kuten esimerkiksi moottoreihin, joiden käyttöikä on 20 vuotta, säästyisi 200 tonnia hiilidioksidia joka vuosi. Nämä molemmat faktat tulee ottaa huomioon elinkaaren aikaisia vaikutuksia arvioitaessa.

Kannustetaan innovaatioihin rahoittamalla T & K:ta ja julkisilla hankinnoilla

Julkisten hankintojen ja ympäristömerkkijärjestelmien tulee tukea kuparipohjaisten sovellusten valmistuksessa jatkuvasti tapahtuvia innovaatioita, joilla saadaan resurssit ja energia tehokkaasti käyttöön. Järjestelmien pitää ottaa huomioon todelliset, koko elinkaareen liittyvät käyttökustannukset eikä vain tuotantohintaa. Laajempaa huomiota tulisi kiinnittää tuotannon alkupään prosessien perustutkimuksen tukemiseen, jolla voitaisiin vähentää edelleen energian kulutusta ja lisätä kaikkien metallien talteenottoa romun kierrätyksessä.  Tämä voisi johtaa EU:n ympäristöteknologiasektorin vahvistumiseen sekä tuntuviin energiansäästöihin julkisella puolella ja vähentää Euroopan riippuvuutta tuonnista.

Ympäristölainsäädännön tulee perustua avainperiaatteisiin kuten REACH ja IPPC

Euroopan kupariteollisuus ymmärtää, että sen velvollisuus on noudattaa yhä monimutkaisempia lainsäädännöllisiä puitteita, kuten esimerkiksi Kemikaaliasetus REACH, Kemikaalien luokittelu, merkintä ja pakkaus, Vesipuitedirektiivi, Yhdennetty päästöjen ja vaikutusten hallinta teollisessa toiminnassa –direktiivi (IPPC), Kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kauppa (ETS) sekä Jätelainsäädäntö ja Kestävä tuotanto ja kulutus. Valmistautuessaan REACH-rekisteröintiä varten, kupariteollisuus teetti äskettäin 8 miljoonaa euroa maksaneen laajan tieteellisen tutkimuksen, jossa arvioitiin riskit, joita kuparituotteiden valmistamisesta ja käytöstä voi mahdollisesti aiheutua ihmisille ja ympäristölle. Vuonna 2009, perusteellisen asiakirjojen läpikäynnin jälkeen, Komissio ja jäsenvaltiot hyväksyivät riskiarvioinnin ja sen tärkeimmät johtopäätökset: Kupari on elintärkeä ravintoaine sekä ihmisille että kaikille eläville organismeille, ja että kuparin käyttö on yleisesti turvallista Euroopan ympäristölle ja sen kansalaisten terveydelle. Huolimatta tästä hyväksynnästä jotkut EU:n ja jäsenvaltioiden lakeja ja asetuksia säätävät elimet käyttävät muita tietoja ja analyysejä, mistä aiheutuu lisää rasitteita kupariteollisuudelle ja -tuotteille. Euroopan kupariteollisuus vaatiikin, että niistä eduista, jotka saavutetaan poikkeamalla IPPC:n, BAT:n (Best Available Techniques) ja riskinarvioinnin johtopäätöksistä sekä REACH:in asettamista standardeista esitetään kattavat tieteelliset ja taloudelliset analyysit, ennen kuin mitään tällaisia vaatimustasoja vahvistetaan.

Tänä päivänä Euroopan kupariteollisuus on innovatiivinen ja kestävään kehitykseen panostava teollisuus. Se on sitoutunut työskentelemään EU:n toimeenpanevien elinten kanssa edistäen yllä olevia periaatteita varmistaakseen, että Euroopan tarpeet ja kupariteollisuuden kilpailukyky kohtaavat tulevien sukupolvien hyödyksi.

Werner T. Traa
Konsernijohdon jäsen, Wieland-Werke AG,
Hallituksen puheenjohtaja, European Copper Institute

Stefan Boel
Konsernijohdon jäsen, Arubis AG
Hallituksen varapuheenjohtaja, European Copper Institute

John Schoenenberger
Toimitusjohtaja, European Copper Institute

2010 keskustelua julkilausumasta

Video ECI policy debate public