Ympäristö
Monipuolinen kupari ympäristössämme
Luonnon alkuaineena kuparia on kaikkialla erilaisissa muodoissa ja yhdisteinä – maassa, merissä, järvissä ja joissa, hivenaineena ja rikkaina esiintyminä maaperässä. Ihmiset, kasvit ja eläimet ovat kehittyneet sen myötävaikutuksella, ja siitä syystä kaikilla eliöillä on luontainen mekanismi käyttää sitä hyödyksi.
Kupari vesiympäristössä
Kuparia on luonnostaan kaikissa vesiympäristöissä ja sedimentissä. Vesieliöt tarvitsevat kuparia elääkseen. Koska kupari on luonnon alkuaine sen vaikutuksia eliöihin ei voida mitata samalla tavalla laboratoriossa kuin ihmisten valmistamien kemikaalien. Kuparin vaikutus vesieliöihin perustuu moniin tekijöihin, joista tärkeimpiä ovat luonnolliset taustapitoisuudet ja eliöiden sopeutuminen niihin sekä biosaatavuus. Biosaatavuus tarkoittaa eliöiden kykyä käyttää ympäristössä olevaa kuparia hyödykseen.
Kuparin biosaatavuus riippuu monista tekijöistä:
- esiintyykö kupari hiukkasina vai liuenneessa muodossa
- veden happamuudesta ja kovuudesta
- sen eliön aineenvaihduntaominaisuuksista, joka on tekemisissä kuparin kanssa
- Monet vesiympäristön aineet kuten kalsium, magnesium ja orgaaninen aines sitoutuvat liuenneeseen kupari-ioniin, siten vähentäen sen biosaatavuutta.
Kupari maaperässä
Kuparia esiintyy maaperässä kaikkialla maapallolla. Monissa maaperissä sitä ei ole kuitenkaan riittävästi, jotta tehokasta maanviljelyä voitaisiin harjoittaa. Kuparin puute maaperässä on merkittävä ongelma maapallon elintarviketuotannossa, minkä johdosta heikot sadot ja huonolaatuiset tuotteet aiheuttava suuria tappioita.
Maailman kaksi tärkeintä elintarviketta – riisi ja vehnä – reagoivat herkästi kuparin puutteelle maaperässä. Euroopassa arvioidaan biosaatavan kuparin puutoksesta kärsiviä peltoja olevan 18 miljoonaa hehtaaria, noin 19 % viljelykelpoisesta maasta. Kuparinpuutosta kompensoidaan yleisesti lisäämällä maahan kuparipitoisia lannoitteita ja kuparisulfaattia. Myös lypsykarjassa ja lampaissa esiintyy kuparinpuutosta. Sioille kuparin on osoitettu olevan tärkeä kasvuun vaikuttava tekijä.
Kupari on kestävää ja kierrätettävää
Lähes yhtä kauan kuin ihmiset ovat käyttäneet kuparia – noin 10 000 vuotta – he ovat osanneet myös käyttää hyväkseen sen 100 %:sta kierrätettävyyttä. Viimeisimpien tilastojen mukaan maailmassa vuosittain käytettävästä 22 miljoonasta tonnista kuparia saadaan 34 % kierrätyksen kautta.
Kuparituotteiden elinkaari vaihtelee suuresti – rakennuksien 100 vuodesta elektronisten laitteiden muutamaan vuoteen. Kierrätys ja kaivostoiminta kulkevat käsi kädessä. Kuten kaikki maapallon luonnonvarat, kuparikaivoksetkin ovat primääristen luonnonvarojen ehtyviä lähteitä. Kierrätyksen kautta voimme säästää luonnonvaroja ja siirtää maailman luonnonvarojen riittävyyttä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on avainasia Yhdistyneiden Kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteessa. Kierrätettäessä säästämme myös energiaa, sillä energiaa kuluttavat tuotantovaiheet malmin käsittelystä metalliksi voidaan ohittaa.
Tiesitkö, että maaperässä on keskimäärin 0,005 % kuparia?
Kuparia on maankuoressa, valtamerissä, järvissä ja joissa, pienenpieninä alkuaineina aina suuriin kaivosesiintymiin.